mikä meni vikaan?

Itsesyytöksen ja -tutkiskelun paikka. Mättö takana, paha mieli. Mikä siinä on, että viime aikoina olen ollut pelottavan lähellä upota siihen samaan suohon, jossa ryvin aiemmin. Totta puhuen taidan jo puoliksi olla siellä - päivä hyvin, päivä huonosti -kaava puhuu puolestaan. Asiat elämässä eivät tällä hetkellä ole kovinkaan tasapainossa; ns. peruspilarit ovat yhä lujasti pystyssä (eli perheellä ja niillä tärkeimmillä läheisillä kaikki jees), mutta muilla osa-aluieilla mättää. Tuntuu, että koko ajan on miljoona rautaa tulessa, sata hoidettavaa asiaa, pitää olla siellä täällä ja tuolla ja sille ei näy loppua. Kämppä- ja kaveriongelmat saavat minut raapimaan päätäni kun en tiedä, miten oikein tulisi toimia. Lisätään tuohon vielä unettomuusongelmat, tai no nukahtamisongelmat, ja resepti tunnesyömiselle on valmis. Mätä itsesi täyteen, niin kaikki tuntuu tuplasti paskemmalta.

Viime viikonloppu oli sen verran kamala, etten tahdo missään nimessä uusintoa. Tällä hetkellä olen sellaisessa suklaa&keksi-nalkissa, ettei pahemmasta väliä. Lupaan pyhästi olla huomenna sortumatta ostamaan mitään edelliseen kategoriaan kuuluvaa, en tahdo uusintoa tästäkään olosta. On uupunut olo. Voi kun seuraavat kaksi viikkoa kuluisivat nopeasti.